perjantai 1. marraskuuta 2013

Maya 1-vuotta!



Siitä on jo vuosi kun Valis Aja av Varnjarga liittyi laumaamme ja sai nimekseen Maya. Hieno vuosi onkin takana! Maya on sopeutunut laumaan paremmin kuin olin edes uskaltanut toivoa. Kyllä sillä on edelleen ja luultavammin tulee aina olemaankin piirteitä joilla poikkeaa noista kotikasvatetuista pullamössökoirista, mutta tuskin kukaan ulkopuolinen osaisi sormella osoittaa kuka on liitetty laumaan aikuisena. Niin ja oikeastihan Maya täytti juuri 4-vuotta, onnea tyttö!


Hieno kokemus on ollut seurata Mayan sopeutumista uuteen elämään ja laumaan. Joskus vannoin etten koskaan ottaisi aikuista koiraa, etenkään kotiin jossa olisi jo ennestään aikuisia koiria. Mayasta en osannut kieltäytyä, onneksi, sillä se muutti käsitykseni täysin ja nyt ottaisin aikuisen siinä missä pennunkin. Toki aikuisen koiran ottamisessa on riskinsä, enkä ehkä ottaisi edelleenkään koiraa jonka taustoista ei ole tietoa. Jos perheessä on jo ennestään koiria pitää asiaa puntaroida tarkkaan niiden sekä uuden tulokkaan kannalta, eikä ottaa turhia riskejä. Meillä Nuka sietää nartut, mutta aikuinen uros tai edes pentu ei tulisi kuuloonkaan. Fumiko taas on kaikkien kaveri, mutta se on aivan eri asia tuoda kilpailija kotiin omalle reviirille kuin tavata esimerkiksi koirapuistossa. Mayan tiesin olevan sopeutuvainen ja sosiaalinen. Se ei ollut koskaan aiheuttanut hämminkiä tarhalla ja riitatilanteissa pysytteli mielummin taka-alalla. Silti tiesin ottavani ison riskin, sillä uusi ympäristö saattaisi muuttaa koiran käytöstä. Maya oli syntynyt tarhalla josta se minulle tuli ja pian kaikki muuttuisi.

 
Kun tapasin Mayan ensi kertaa se vaikutti hyvin itsevarmalta, meitä vieraita kohtaan ystävällinen mutta hieman pidättyväinen. Kun entiset omistajat lähtivät ei se jäänyt haikailemaan perään vaan tuntui pian jo hakevan minusta tukea. Muita koiria kohtaan se oli välinpitämätön ja koitti pitää tunkeilijoita loitolla irvistelemällä. Sisälle päästyään hyppäsi ensimmäisenä sängylle loikoilemaan!


Hämmästyin miten nopeasti Maya kiintyi meihin uusiin ihmisiinsä. Se tuntui hakevan heti tukea ja turvaa meistä ja luotti täysin tiukan paikan tullen. Siinä sitä olikin pala purtavaksi Nukalle ja Fumikolle, jotka pikkuhiljaa tajusivat ettei toi ollutkaan tullut vain meille kylään leikkimään. Mayalla meni oma aikansa kun alkoi luottamaan perheen toisiin koiriin. Nuka ja Fumiko antoivat hienosti tilaa ja aikaa kunnes Mayan luottamus pikkuhiljaa kasvoi ja se uskaltatui tutustua niihin paremmin.

Alkukangertelujen jälkeen tässä sitä ollaan, ensimmäinen vuosi takana ja ollaan kaikki yhtä suurta perhettä! Paljon on ollut opittavaa mutta paljon on vielä edessä.

Ensimmäinen ilta uudessa kodissa...

Eka vetolenkki Nukan kanssa.

Tutustumassa koirapuistoiluun

Osaa se joskus näyttää nätiltäkin


Mikä tilannenopeus? Se on joko on tai off


Maya rrrakastaa talvea ja metsälenkkejä!

Koko joukko

No tuota.. mitähän tähänkin sanoisi..


Sopu sijaa antaa



Mayan ansiosta talvi on entistäkin ihanampi!
























 Lisää kuvia kuvagalleriassa: http://shiberian.pictures.fi/kuvat/MAYA/

2 kommenttia:

  1. Onnea Maya! On se vallan nätti tyttö! ^_^

    terkut koko laumalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maya kiittää ja terkkuja takaisin! ;)

      Poista