perjantai 14. marraskuuta 2014

Voihan harmaus

Kotona ollaan taas! Tai onhan sitä oltu jo viikko. Varastoon imetyt aurinkoenergiat hupenivat parissa päivässä ja sit iski järkky väsymys. Teki mieli piiloutua peiton alle ja herätä vasta kun olisi talvi. Mutta eipä tässä perheessä jäädä lepäämään vaikka mieli tekisi, sen varmistaa lapsi ja kolme koiraa. Muutoin olisin varmasti jo homehtunut sängyn pohjalle. Pari päivää sitten näin auringon, ehkä kymmenisen minuuttia valaisi (häikäisi) tietä kun ajelin äidilleni kylään ja heti ollut parempi fiilis! No en tiedä johtuiko siitä vai päätöksestä aloittaa joulusta hössöttäminen (kynttilöitä, pipareita, joulutorttua, glögiä.. me like). Koiratkin ovat olleet tavallista väsyneempiä. Ollaan pikkuhiljaa palattu treenirytmiin ja eilen innostuivat jo vähän leikintynkää vääntää pihalla. Kuvat tällä kertaa yhtä tärähtäneitä kuin kuvattavatkin. Yhtä suttua, olen pahoillani mutta parempaan ei nyt pysty.






Fumiko oli kovin iloinen kun palasimme reissusta, mutta oli hillitympi kuin oletin. Se oli sellainen kuin minkä tahansa paria tuntia pidemmän eron jälkeen, olihan se kesällä pidempiäkin aikoja meistä erossa pentujensa vuoksi. Palasimme myöhään yöllä ja siitä syystä huskyt kävin tervehtimässä vasta seuraavana aamuna. Iloisina nousivat kopeistaan ja tarhan oven avattuani juoksi Nuka suoraan ohi tervehtimättä.. just. Maya sensijaan sekosi täysin, se ei tiennyt miten päin olisi kun oli niin iloinen ja seurasi mua seuraavien päivien ajan kaikkialle aina kun siihen oli tilaisuus. Kyllä se Nukakin rapsuteltaessa ilahtui vaikka koittikin olla syvästi loukkaantunut hylkäämisestä. Nuka oli jo reissun aikana ollut outo. Aamuisin sitä oli kuulemma saanut suorastaan houkutella syömään vaikka on ehkä ahnein tuntemani koira! Oudommaksi vain muutti kun ei pian tahtonut päästä kopista ulos. Alkuun vinkui kopissa eikä tullut ulos kunnes mies avasi katon ja nosti koiran kopista. Seuraavina päivinä vinkui aina hetken itsekseen kopissa ja kopista ulos tullessaan ulvahti. Huolestuin tietysti ja pelkäsin selän alkaneen taas vaivata. Miehen mukaan liikkumisessa ei ollut mitään poikkeavaa eikä Nuka aristellut selkää, joten uskaltauduimme odottelemaan kunnes palaisin kotiin. Kotiuduttuamme seurasin käytöstä ja hämmästyin kun ekan aamun pienen vinkaisun jälkeen käytös loppui kuin seinään! Tiedä sitten.. toistaiseksi siis tarkkaillaan ja jatketaan kuin ennenkin.

Eikai tuossa nyt ihan kauhean pahasti voi mikään olla vikalla?


Fumiko oli saanut turkkia ja alkaa jo näyttää koiralta


Aina palloa noutamassa



Pyysin koiria hyppäämään kivelle kuvattavaksi enkä ollut uskoa silmiäni kun isoherra Nuka päätti hypätä ensimmäisenä. Suostui vielä jäämään kuvattavaksi, oho. Varmaan vahinko. Maya oli taas möks kun kielsin sitä vahingossa liian tiukkaan sävyyn menemästä kuistille kun vauva nukkuu. Se ottaa heti itteensä ja linnottautuu korvat lintassa viereeni istumaan. Siinä se sitten vuoroin mököttää ja mielistelee, kummallinen otus. Suostui sentään hyppäämään kivelle, mut...



Eilen saatiin mukavaa seuraa iltasella lenkille. Nappasin tytöt mukaan ja Nuka jäi kotiin nukkumaan. Se ei oikeen välitä ulkopuolisesta seurasta eikä toisaalta pistä myöskään pahakseen vaikkei pääse mukaan kun saa luvan kanssa sisällä makoilla. Tytöt olivat hienosti, tietty. Fumiko oli onnessaan kun pääsi juoksuttamaan kolmea aussieta metsässä ja pelloilla. Maya sai tyytyä hihnaan kun tahtoo isommassa porukassa edelleen paineistua liikaa ja alkaa leikkiä poliisia. Enkä pimeällä sitä irti laskisi ehkä muutoinkaan vaikka ihan hyvin kuulolla yleensä onkin. Tyytyi kohtaloonsa hienosti vaikka muut mennä viipottivat kura roiskuen. Hienot tytöt!


p.s. Ostoslistalla mm. pyöräteline autoon. Vei muuten koko takatilan tuo pyörä, siis polkupyörä. (Kickbike siirtyi säilöön kun Nuka ei enään vedä, ei ollenkaan. Juoksee kuitenkin reippaasti mukana, joten olkoot. Vaihdoin pyörään kun sillä tuntuu olevan helpompi antaa apuja kun on vain yksi vetävä koira. Saattaisi vielä jopa innostaa Nukaa vetämään kun liinat ei enään nyi.) Onneksi on pieneen tilaan mahtuvat koirat. Oli muuten ihan turha reissu kun pururatojen valot sammuivat jo ysiltä, eli ostoslistalle myös kunnon ajovalo!

2 kommenttia:

  1. Nonni, mä tulin sit tänne vuorostani toteamaan että olkoon kurja sää esteenä täydellisille kuville :D Tosin, välillä on hyvä saada tuollaisiakin, tuleepahan selville minkälaista se meno oikeesti on!

    Mä en kestä tota Mayaa! Se on ihan kuin jostain sarjakuvasta kun tolleen mököttää ja sit välillä näyttää kunnon Disney-huskyltä :D Ihana <3
    Ja Fumppa, tuituitui lirkutilirkuti! Saapa nähdä tuleeko mun Nukalle samanlainen valkonen hännänpää kuin Fumille, sillä on jo pari hassua valkoista haiventa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Turha sitä toisaalta olisi kaunistella, edes kuvissa.

      Maya on hassu. Niin hauska koira kaikessa omalaatuisuudessaan! Fumikolla oli dipattu hännänpää jo pentuna joten ei taida tulla. Ne muutamat karvat tosin säilynee :)

      Poista