sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Rallatellen

Kevät on.. valoa, lämpöä, onnea, iloa, odotusta. Kevät on.. parasta! Oon niin fiiliksissä keväästä ja tulevasta kesästä. Pikku ipanakin se vain kasvaa ja elämä sen kanssa muuttuu päivä päivältä vain paremmaksi. Äidin rakkaus. Koirille kevät on puistoilua, pitkiä metsälenkkejä, fillariretkiä ja harrastusten herättelyä. Huskyt ovat aloitelleet rallytokon varsin lupaavasti. Nuka ilahtui kovasti rallyn palattua kuvioihin. Pienen kertauksen jälkeen alkoi kyltit muistua mieleen ja meno oli mukavaa. Ihan ei poika innostu enään kuin ennenvanhaan, joka toisaalta on ihan hyväkin. Treenit on vain toistaiseksi pidetty aika lyhyinä, kun ei tahdo kertaus maistua. Katsotaan miten meidän käy, sillä menin ilmoittamaan meidän rallyepiksiin ensi viikolle. Kisojakin katsellut sillä silmällä, mutta ei vaan ole enään kovin helppoa päästä mukaan. Lajin virallistumisen myötä on uusia harrastajia niin että paikat viedään käsistä! Toiveissa olisi Nukalle RTK1 tulos, jonka jälkeen saa jäädä kisoista eläkkeelle.


Maya on ollut innokas oppilas ja nauttii yhdessä tekemisestä, mutta taidanpa silti sen osalta kuopata kisahaaveet toistaiseksi. Herkkiksenä ei juuri kestä toistoja ja säätäjänä sitä korjattavaa riittäisi. Harrastusta jatkamme kuitenkin kun Maya siitä niin tykkää. Oon varmasti itekin rennompi kun ei tarvitse hioa liikkeitä kisoja ajatellen. Näiden rotujen kanssa kun ei sovi olla liian tosissaan.







Fumiko voi jo paremmin. Ulkona se on ihana villi ja loputtoman energinen oma itsensä, mutta kotioloissa vielä kummittelee. Parempaan päin kuitenkin mennään. Toistaiseksi Fumiko on saanut nauttia vain "metsäagilitystä" omin päin, mutta kunhan ilmat taas lämpenevät aloitellaan pikkuhiljaa oikeat agitreenit. Hiljalleen koiran ehdoilla, ettei tapeta intoa heti alkuunsa. Jännityksellä odotan mitä pieni taukomme on saanut aikaan!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti