tiistai 24. maaliskuuta 2015

Päivän sää ja selityksiä



Pistin tuossa merkille, että mun blogitekstit tuppaa alkamaan päivittelemällä sääoloja tai toteamalla ettei taaskaan ole ollut aikaa kirjoitella blogia. Ihakuin sitä ei jokikinen lukijakin voisi todeta ihan itse. Jotenkin niinhän se vissiin meni, että kun ei ole muutkaan järkevää sanottavaa niin puhutaan sitten vaikka säästä? Mutta uskokaa tai älkää saan näihinkin turhanpäiväisiin jaarituksiin kulumaan aikaa. Niinpä se tahtoo jäädä, sillä aina tuntuu löytyvän parempi syy kuluttaa sitä aikaa kuin bloggaaminen. Onhan näitä hauska lukea itsekin, muistuu ihan eri tavalla menneet mieleen kun selailee vanhoja kirjoituksia. Jospa jaksaisin siis vielä pinnistellä ja tekohengityttää blogia. Saattaapi meinaan tuossa keväämmällä olla taas lisää aihetta kirjoitella. Katsotaan nyt.. Tuntuu vaan menevän niin, että mitä enempi ois aiheita kirjoitella sitä vähemmän sille kirjoittamiselle jää aikaa. Mutta nyt turhat löpinät sikseen ja todettakoon, että kevät on täällä! Heh.

Koirapuisto vai luistelurata?

Meidän vauva ei ole enään vauva, joten ajattelin puhua tästä lähtien ipanasta. Tästä neidistä kun on kasvamassa varsinainen koirakuiskaaja, esiintynee hän myös blogissa toisinaan. Me ollaan siis päästy aika helpolla, sillä tämä ipana vaikuttaa osaavan tulkita koiria luonnostaan. Toki pidämme kaveruksia silmällä ja puutumme aina tarvittaessa. Tai puuttuisimme, mutta meillä ei revitä korvista, työnnetä sormia suuhun, tökitä silmiä tai maata koirien päällä kuten sai pelätä. Pikku ipana leikkii koirien kanssa niiden omilla leluilla, lähestyy koiria kääntäen katseensa alas tai sivuun ja halaa hellästi painalla päänsä koiran kaulaa vasten silittäen samalla selkää/kylkeä (ja sanoo aaaaai). Etenkin Mayasta ja ipanasta on tullut hyvin läheisiä toisilleen. Hauska seurata miten ystävyys kehittyy.

Käsi ojossa huutaa "MA" = Maya

Ulkona pitää heti ekana käydä päästämässä huskyt tarhasta


Fumikon juoksunjälkeinen masennuskausi on vihdoin selätetty! Nyt taitaa vaan pukkaa uutta juoksua kun käyttäytyy taas ihan kummallisesti. Ehdittiinhän tässä jo pari viikkoa fiilistellä. Nyt Fumikoa pelottaa. Kaikki tai ei mikään, en edes tiedä mikä tai miksi. Näitä on esiintynyt aiemminkin, yleensä ennen juoksuja ja viimeksi tiineysaikana. Tärisee, pyörii jaloissa ja haukkuu olemattomia. Aiemmin nämä pelkotilat ovat kohdistuneet johonkin uuteen/poikkeavaan. Purettiin kyllä yksi kaappi keittiöstä joka avasi näköyhteyden olohuoneen ja keittiön välille ja ulkona leikattiin ruusupuskat alas. Voisko olla? Tuntuu käsittämättömältä, mutta muuta en keksi. Muutoin voisin epäillä kipeäksi mutta lenkillä on oma touhukas itsensä ja jaksaa painaa metsässä sata lasissa. Ei oo helppoo olla Fumppa!




Nuka taitaa kärsiä jonkinsortin ikäkriisistä, vaikka vasta täytti 7. Siitä on meinaan tullut lähes rauhallinen. Turhat hötkyilyt ovat vähentyneet ja lenkillä nuuskutellaan rauhaksiin tienreunoja eikä riekuta remmissä joka suuntaan. Välillä sitä saa jopa ihan hakea lenkille mieheni jaloista kun alan pukea. Outoa! Herra mukavuudenhaluinen mieluiten vain söisi ja loikoilisi sisällä lämpimässä päivät pitkät. Välillä vois käydä vähän metsällä itsekseen, mut että jollain lenkillä.. Boooooring! Hassu koira.


Tästä rauhallisuudesta hämääntyneenä uskaltauduin kokeilemaan mitä sanoisi vapaudesta. Hetkellisesti vaikutti varsin lupaavalta, kunnes käänsin selkäni ja vilkaistessani takaisin näkyi enään pieni katoava piste pellolla. Voi paska. Matkassa mukana juossut Maya kääntyi heti kutsusta takaisin, mutta huutelut ei tavoittaneet Nukaa. Siellä se veteli nenä maassa isoja kaaria selvästi jälkien perässä. Onneksi tais olla hajut jo senverta hälvenneet ettei päässyt jäljelle ja jolkotteli lopulta takaisin. Se siitä kokeilusta sitten.










Maya ja namihaaste. Kaksi muuta vaatii vielä vähän reeniä.

5 kommenttia:

  1. voi teillä on siellä jo pyöräilykelit, minäki tahon! Tänäaamuna pakkasta -15 ja sairaan komea kevätkeli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu täällä on menty jo pitkään pyörällä ;) Tänään tuli lunta! Suli tosin heti pois, eli pyöräilykelit jatkukoon. Tykkään!

      Poista
  2. Aloita sinä puhumalla säästä niin minä aloitan taas että ihania kuvia! ^^
    Voi Fumpulaa, kuulostaa jokseenkin tutulta... :D Meillä alkoi vanhempien luona kattoremontti ja voi sitä puhinan määrää kun Nuka näki remppatelineet ulkona. Tuhahtelu ja haukkuminen jatkuivat sitten sisällä, koska "mutsi!! ulkoa kuuluu jotain ryminää ettekä te tee mitään!!?! me kuollaan kaikki!1".... Huoh :D

    Pitäisköhän meidänkin kokeilla namihaastetta, hmm!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja voi Nukaa :D Kiva että tällainen hölmöilykin voi olla periytyvää! Fumikokin on siitä jännä ettei ole varsinaisesti mikään arkajalka vaan nää on tällaisia kausia ja pelon kohde voi olla mitä tahansa outoa mitä ei ole ennen pelännyt. Sitten se menee ohi ja seuraavalla kerralla pelkää taas jotain ihan muuta :D

      Poista
    2. Niin ja ehdottomasti kokeilette namihaastetta!

      Poista